Historia
Jääkauden jälkeen meri valtasi nykyisen Vantaan seudun. Vain korkeimmat mäet nousivat meren pinnan yläpuolelle. Vähitellen jään paineen alta vapautunut maa kohosi. Aluksi merestä oli jäljellä pitkälle pohjoiseen työntyvät lahdet ja lopulta vain Vantaanjoki, Keravanjoki, muutama järvi sekä suuri joukko pienempiä virtoja ja vesiä. Tästä on aikaa 2 000 vuotta 1.
Jokivarren varhaisin asutus on kivikaudelta. Nykyisen Kulomäentien sillan länsireunan kupeesta löytyy vieläkin rippeitä kivikautisesta asutuksesta, vaikka suurin osa tuhoutui Sipoontien (nyt Kulomäentie) rakentamisen yhteydessä. Jäljellä oleva muinaisjäännös on jätetty viheralueeksi. Vanhaa kärrypolun reunalle rakennettua kiviaitaa voi käydä ihailemassa Jokivarren koulun kohdalla Sorvatiestä itään kulkevalla kävelytietä 2.
Muita huomattavia historiallisia kohteita 3
Joen itäpuolella kulkee Jokitie, historiallinen reitti. Se on edelleen sorapäällysteinen.
Rapukujan linjaus on osa Korsontien – Orionintien – Sipoontien historiallista tietä.
Jokivarren entinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1922 Lahdentien itäpuolelle. Se on merkitty yleiskaavassa rakennushistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Nykyinen Jokivarsi on syntynyt sotien jälkeen Korson aseman ympäristöön. Korson asutuksen tiivistyminen alkoi vuonna 1889, jolloin avattiin rautatiepysäkki. Korso, ja Jokivarren alue kuuluivat tuolloin Tuusulan maalaiskuntaan. Vuonna 1924 Tuusulasta irroitettiin uusi kunta, Keravan kauppala, joka sai haltuunsa rautatien itäpuolella sijaitsevat alueet, myös Jokivarren 4. Tilanne oli mutkikas Jokivarren asukkaille, sillä asioita jouduttiin hoitamaan monessa eri paikassa; kaupat olivat Korsossa ja apteekki Keravalla, samoin siellä hoidettiin kaikki viralliset asiat. Seurakunta oli Tuusulassa, jossa rippikoulukin käytiin. Matkaa tehtiin siihen aikaan polkupyörällä tai kävellen.
Tilannetta yritettiin selventää uusilla alueliitoksilla vuonna 1932, muttei Tuusula eikä Kerava kumpikaan halunneet alueita liitettäväksi kuntaansa. Lopulta pohdittiin jo tosissaan uuden itsenäisen kunnan perustamista Korson alueelle. Asian käsittely keskeytyi toisen maailmansodan vuoksi. Kiista ratkesi vasta vuonna 1954, jolloin Korso ja sen mukana Jokivarsi liitettiin Helsingin maalaiskuntaan. Näistä ajoista muistona on Jokivarsi edelleen Alikeravan kylä 4.
Vuonna 1949 oli Jokivarren alueella 14 pientaloa. Varsinaiset rakennuskaavat tulivat 50- ja 60-lukujen taitteessa. Ensimmäinen rakennusbuumi oli vuosina 1950 – 69, jolloin rakennettiin 107 pientaloa 5. Jokivarren asukasmäärää kasvattivat myös kesäasukkaat. Moni jokivartelainen aikuinen muistaa leikkineensä kesäisin kaupunkilaislasten kanssa.
Ensimmäisiä Jokivarren tiloja 1910-20 luvuilla olivat nykyisen Kulomäentien eteläpuolella Honkasen ja Eskelinin Haapala tilat, joissa molemmissa asutaan edelleen ja kouluneuvos Salmensaaren kesäpaikka, jota ylläpiti Sandellin pariskunta. Pohjoispuolella Ursínin paikka ja Keravanjoen toisella puolella muutama talo. Myöhemmin taloja rakennettiin lähinnä silloisen Korsotien varteen (nykyisin Sorvatietä). Nykyisen Kulomäentien kohdalla on ollut taloja, joiden asukkaat joutuivat katkerasti jättämään uudet kotinsa tulevan tien alta. Parviaisen perhe suuttui kohtelusta niin, että muutti Australiaan. He ovat silti pitäneet yhteyttä silloiseen naapuriinsa 6.
Uuden Sipoontien (nykyisin Kulomäentie) alle jäi myös Karhunsuonpaikka, jossa toimi Jokivarren posti. Silloin posteissa pystyi hoitamaan myös pankkiasiat. Ennenkuin postille saatiin uudet toimitilat, toimi se hetken työntekijän kotona nykyisellä Kiiltomadontiellä. Lopulta postille saatiin uudet tilat Nikinmäestä, josta se aikanaan lopetettiin. Posti- ja pankkiasiat hoidettiin sen jälkeen Mikkolan postissa, joka sekin lopetettiin. Mikkolan posti avattiin 3.1.1977 ja suljettiin 2.5.1997 (nykyään tiloissa toimii R-kioski). Nykyään 5.5.1997 alkaen postiasiat on hoidettu asiamiespostissa Mikkolan Shell-huoltamolla 6.
Jokivarressa on ollut aikoinaan Salmisen kauppa sillan jälkeen Nikinmäkeen mentäessä heti oikealla. Talo on yhä paikallaan, vaikkakin jo ränsistynyt tyhjillään olosta. Myöhemmin kauppaa pitivät Niemen pariskunta Sorvatiellä. Kaupan lopettamisen jälkeen tiloissa toimi painihalli. Vuonna 2003 tilat muutettiin palvelukodiksi 6. Vuonna 2013 rakennus purettiin ja tontille rakennettiin attendon toimesta kaksikerroksinen hoitokoti.
Keravanjoki on aina ollut hallitsevassa osassa Jokivarren elämässä. Joki tulvi yli äyräiden joka vuosi. Keväisin oli haettava vene tai kahlattava päästäkseen liikkumaan. 1990-luvulla joki ruopattiin nykyiseen uomaansa, eikä se enää tulvi. Vantaan ja Keravan kaupungit suunnittelevat yhdessä Keravanjoen virkistyskäyttöä 3. Suunnitelman mukaan joen rantaan nykyisen Nikinmäen puolelle kunnostetaan ulkoilureitti. Vanhan Esson tontille suunniteltiin ulkoilureitin ”tukiasemaa” ( Alueelle olisi tullut mm. parkkipaikka, kanootinlaskupaikka ja muita oheispalveluita). Tontin kuitenkin otti käyttöönsä 2013 Vihervimman yrittäjä Teemu Nikkanen ja siinä toimii puutarhamyymälä ja noutopiha.
LÄHTEET
- Vantaa alueittain 1998, Tina Kristiansson (toim.), Cosmoprint OY 1998 s.14 – 15
- Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyksikkö; Jokivarsi 850100 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus 29.11.1999, moniste
- Vantaan kaupunki; Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelma 2003, Dark OY s.44 – 49
- Aulikki Litzen ja Jukka Vuori; Helsingin maalaiskunnan historia 1865 – 1945, Vantaan juuret. Gummerus, Jyväskylä 1997 s.357
- Nettisivut; www.vantaa.fi; Vantaan kaupungin Korso-Koivukylä tilasto- ja tutkimus / Jokivarsi
- Jokivartelaisen kertomaa
[ Jokivarsi ]: [Faktat], [Historia], [Koulu], [Liikenne], [Kaavoitus], [Harrastukset], [Leikkipaikat]